Kuljetusliitot KL: Työneuvoston lakkauttaminen on lyhytnäköistä ja typerää – epävarmuus työmarkkinoilla kasvaa
Kuljetusliitot KL pitää hallituksen ehdotusta työneuvoston lakkauttamisesta askeleena taaksepäin työelämän oikeusvarmuuden ja kolmikantaisen yhteistyön kehittämisessä.
Kuljetusliitot KL toteaa lausunnossaan työneuvoston olevan keskeinen työlainsäädännön tulkinnan väline, jonka kolmikantainen rakenne on edistänyt tasapainoa ja ennakoitavuutta työmarkkinoilla. Sen lausunnot ovat tukeneet yhtenäistä lain soveltamista ja vähentäneet tulkintariitoja. Ilman työneuvostoa tulkintavastuu hajautuisi viranomaisille ja tuomioistuimille, mikä lisäisi epävarmuutta ja oikeudellisia ristiriitoja.
”Hallituksen esitys työneuvoston lakkauttamisesta on lyhytnäköistä ja typerää, ja antaa yhdessä hallituksen muiden työmarkkinoiden tasapainoa horjuttavien toimien kanssa yhdessä aihetta epäillä, että hallituksen todellisena tavoitteena onkin heikentää työmarkkinoiden toimivuutta ja lisätä ristiriitoja”, Kuljetusliittojen lausunnossa todetaan.
Työneuvoston lakkauttaminen johtaisi yhä kasvavaan riitojenratkaisupaineeseen tuomioistuimissa, joissa jo nyt käsittelyajat ja prosessin kustannukset ovat kestämättömällä pohjalla. Samoin työmäärä tulisi lisääntymään vakavasti aliresursoidussa työsuojeluorganisaatiossa. Hallituksen esitysluonnoksen säästöperusteet ja lakkauttamisesta saavutettavat taloudelliset hyödyt tulevat näin ollen kumoutumaan moninkertaisesti.
Kuljetusliitot KL on lisäksi erittäin huolissaan palkansaajakeskusjärjestöjen esille tuomista puutteista lainvalmistelussa ja työryhmätyöskentelyssä. Nykyhallituksen lainvalmistelua leimaa toistuvasti näön vuoksi järjestetty työryhmätyö, jossa työryhmällä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa lakiesitysten sisältöön.
Lausuntokierros hallituksen esityksen luonnoksesta koskien työneuvoston lakkauttamista päättyy torstaina 25.9. Kuljetusliitot KL antoi lausuntonsa esitysluonnokseen. Esitysluonnos siirtyy nyt jatkovalmisteluun ja varsinainen esitys tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi.
Lue Kuljetusliittojen ja muiden lausuntoja täältä.
Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.
SMU: Merenkulun miehistötukien leikkaus tekee suomalaisesta merenkulusta lopun – Suomen lipun alla purjehtivat alukset ulosliputetaan ja merimiehistä tulee työttömiä
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittää merenkulun miehistötukiin mittavia leikkauksia. Purra ehdottaa, että palveluhenkilöstö rajataan miehistötuen ulkopuolelle. Leikkaus olisi 36 miljoonaa vuodelle 2026 ja 36 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Leikkaus ei tuo todellisuudessa mitään säästöä valtiolle – päinvastoin kasvattaa kustannuksia työttömyyden kasvaessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiehdotus siirtyy seuraavaksi budjettiriiheen käsiteltäväksi. On Suomen ja suomalaisen merenkulun tulevaisuuden tähden tärkeää, että valtiovarainministerin leikkausehdotus palveluhenkilöstön rajaamisesta miehistötuen ulkopuolelle perutaan, sillä muuten menetämme suomalaisen kauppalaivastomme ja merenkulkijat.
Matkustaja-aluslaivat ja ropax-alukset eivät pysty liikennöimään ilman palvelushenkilöstöä, joilla on myös osaamista aluksen turvallisuustehtävistä. Merenkulun tukien leikkaus tekee suomalaisesta merenkulusta kannattamatonta. Suomen lipun alla olevat alukset ulosliputetaan lähivaltioihin (esim. Ruotsi, Viro), joissa merenkulkua tuetaan EU:n suuntaviivojen mukaisesti.
Tuhansia suomalaisia merimiehiä jää työttömäksi, mikäli valtiovarainministerin esitys leikkauksista toteutuisi esitetyn mukaisesti. Työnsä menettäneiden merimiesten on vaikeaa löytää korvaavaa työtä maista tai vieraiden lippujen alta, joiden palkkatasolla ei tule toimeen Suomessa. Suomalaiset merimiehet joutuvat kortistoon ja Suomen valtion maksamien sosiaalietuuksien määrä kasvaa.
Kaikki Euroopan merenkulkumaat tukevat merenkulkuaan EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Myös Viro otti käyttöön EU:n salliman miehistökustannustuen vuonna 2020. Ruotsi tukee – ja vahvistaa – oman merenkulkunsa kilpailukykyä. Jos Suomi yksipuolisesti poistaa miehistökustannustuen, suomalainen merihenkilöstö ei ole enää kilpailukykyinen ruotsalaisiin ja virolaisiin merimiehiin nähden. Tämä tekee suomalaisesta merenkulusta kannattamatonta ja Suomen lipun alla purjehtivat alukset ulosliputetaan lähimpiin kilpailijamaihin. Suomalainen merimieskunta ja merimiesammattitaito katoavat.
Suomenlahtea pitkin purjehtiva Venäjän varjolaivasto on Suomelle turvallisuusuhka, joka saattaa räjähtää silmille minä päivänä hyvänsä. On enemmän kuin ajan kysymys, että näemme kotimerellämme laajalle levinneen öljyvahingon tai vielä jotakin pahempaa.
Suomen ainoa keino ja tie pitää kansamme kunnossa ovat merikuljetukset, joiden on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa. Suomen lipun alla purjehtivat alukset ja miehistöt turvaavat Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Koronapandemian aikaan kotimaisella tonnistolla hoidettiin maamme elintarvike-, lääke-, kappaletavara ja teollisuuden sekä polttoainekuljetuksia.
Suomen valtio voi ottaa yli ja hallintaansa vain Suomen lipun alla olevat alukset. Ulkomaan lipun alla purjehtiviin aluksiin meillä ei ole minkäänlaista valtaa. Suomen merikuljetuksia ei voi laskea markkinaehtoisuuden ja vieraiden lippujen varaan. Ukrainan sota pysäytti Mustanmeren merikuljetukset. Meri oli miinoitettu eikä ulkomaalaisistakaan varustamoista löytynyt halukkaita merimiehiä ja laivoja, jotka olisivat uskaltaneet ajaa viljaa ukrainalaisista satamista. Laivojen vakuutusmaksut nousivat korkeiksi.
Merenkulku on Suomelle välttämätöntä. Maamme tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Maallamme on oltava omaa, Suomen lipun alla olevaa tonnistoa ja suomalaista miehistöä, joka turvaa kuljetuksemme myös haastavissa häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Suomalaisilla aluksilla työskentelevillä merimiehillä on koulutus ja taidot toimia erilaisissa navigointi- ja turvallisuustehtävissä, mikä on tärkeää Itämeren geopoliittisen tilanteen kiristyttyä.
Valtiovarainministeri Riikka Purran leikkausehdotukset ovat vaarallisia ja lyhytnäköisiä: on syytä muistaa, että kerran ulosliputettua alusta ei enää takaisin saa. Mikä on menetetty, on menetetty: tämä nähtiin viimeksi 2008, kun suomalainen matkustaja-alusvarustamo siirsi aluksiaan Ruotsin lipun alle nuuskanmyynnin seurauksena. Alukset siirtyivät Ruotsin alusrekisteriin ja purjehtivat siellä vielä yhä tänä päivänä.
Uutinen julkaistu 6.8.2025 Suomen Merimies-Unionin sivuilla.