AKT: Paikallisen sopimisen laajentaminen repii auki koko työehtosopimusjärjestelmää
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo tänään paikallisen sopimisen uudistamisesta. Iso ongelma on, että palkansaajien näkemyksiä ei työryhmässä kuunnella. – Ministeriön papereihin päätyvät ainoastaan työnantajien näkemykset. Vaakakupissa on luottamusmiehen asema, ja jopa työehtosopimusten yleissitovuus ja suomalaisten työehdot, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.
Paikallisen sopimisen laajentamista perustellaan työllisyyden kasvulla. Tutkimukset eivät tue väitettä. Sen sijaan Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n alustavien arvioiden mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen yhdistettynä yrityskohtaisten työehtosopimusten nostamiseen valtakunnallisten rinnalle, ”johtaa kielteisiin vaikutuksiin, mikäli työnantaja painostaa työntekijöitä suostumaan haluamiinsa sopimusehtoihin.”
Luottamusmiehen asema on työntekijöille ja ammattiliitoille ensiarvoisen tärkeä kysymys. Hallituksen malli on työnantajien tuella tuoda sopijaosapuoleksi luottamusvaltuutettu tai koko työntekijäjoukko. Kumpikaan niistä ei korvaa asioihin perehtynyttä ja sopimiseen koulutettua luottamusmiestä.
Suosimalla yrityskohtaisia työehtosopimuksia aiheutetaan ketjureaktio, jonka päässä on työehtojen heikkeneminen. Yrityksiltä menee motivaatio liittyä työnantajaliittoon, mikä alkaa syödä työehtosopimusten yleissitovuuksia. Näin päädytään tilanteeseen, jossa järjestäytymättömissä yrityksissä ei ole yleissitovien työehtosopimusten tuomia minimiehtoja. Tämä tilanne on taksialalla jo nyt.
– Jos yleissitovuus puuttuisi vaikka kuorma-autokuljetuksista, voidaan Suomessa aivan laillisesti ajaa vaikkapa 5 euron tuntipalkalla, koska yrityksellä ei ole mitään velvollisuutta noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta tai solmia työehdoista muutakaan sopimusta. Oikeuksiaan vaativat työntekijät voidaan myös helposti lähettää takaisin kotimaahansa, kuten olemme telakka-alalta tai rakennusalalta oppineet, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.