Kuljetusliitot KL: Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävän säilyttäminen on sekä työntekijän että työnantajan etu
Orpo-Purran hallitus haluaa lakkauttaa yhteistoiminta-asiamiehen viran ja siirtää tehtävät työsuojeluviranomaiselle sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kuljetusliittojen mielestä lakkauttaminen tarkoittaisi käytännössä asiamiehen tehtävistä luopumista.
Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva riippumaton valvontaviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistoimintalain noudattamisen valvominen ja lain soveltamisessa neuvominen. Yhteistoiminta-asiamies myös edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista. Lainvastaisesta toiminnasta on mahdollista tehdä asiamiehelle valvontailmoitus, joka antaa toiminnasta lausunnon.
Kuljetusliitot vastustavat yhteistoiminta-asiamiehen viran lakkauttamista. Viran lakkauttaminen merkitsisi käytännössä yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä luopumista, sillä hallituksen esittämät korvaavat toimet eivät ole riittäviä. Työsuojeluviranomaisten resurssit eivät nykyiselläänkään riitä olemassa olevien tehtävien hoitamiseen, eikä esityksessä ole varattu riittäviä lisäresursseja yhteistoimintalain valvontaan.
Yhteistoiminta-asiamies turvaa ennakoivalla neuvonnalla työntekijöiden oikeudet ja ehkäisee työpaikkariitoja
Yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviin kuuluu neuvonta sekä ennakoiva ja jälkikäteinen valvonta. Toiminnan painopiste on ollut ennakoivassa, matalan kynnyksen valvonnassa. Yhteistoiminta-asiamies on opastanut työnantajia yhteistoimintalain asianmukaisessa soveltamisessa muutosneuvotteluiden aikana sekä neuvonut työntekijöitä näiden oikeuksista. Erimielisyystilanteissa yhteistoiminta-asiamies on viranomaisena voinut antaa puolueettoman tulkintansa lain soveltamisesta ja siten ehkäistä lainvastaista toimintaa ja työpaikkariitoja.
”Etenkin käytännöllinen ohjeistus muutosneuvotteluiden läpiviemiseen työpaikoilla on äärimmäisen tärkeä neuvonnan muoto nykypäivän työmarkkinoilla, joissa työnantajien työoikeudellinen osaaminen vaihtelee. Viran lakkauttaminen siirtäisi valvonnan painopisteen jälkikäteiseen valvontaan, mikä heikentäisi yhteistoiminnan laatua ja etenkin työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Lakkauttaminen johtaisi myös yt-lakiin liittyvien riitojen lisääntymiseen ja kasvattaisi painetta tuomioistuimissa”, Kuljetusliittojen lausunnossa todetaan.
Hallituksen työelämälinjaukset lisäävät eriarvoisuutta – säästöt näennäisiä
Orpo–Purran hallitus on jo useilla lakimuutoksilla ja leikkauksilla heikentänyt työntekijöiden asemaa ja horjuttanut työmarkkinoiden vakautta. Myös yhteistoimintalakia on vesitetty kaventamalla sen soveltamisalaa ja lyhentämällä neuvotteluaikoja. Työpaikoilla tämä näkyy yhteistoiminnan heikentymisenä, kun neuvottelujen sisältö jää yhä useammin toissijaiseksi ja keskitytään lain vähimmäisaikojen täyttämiseen. Työntekijöiden eriarvoisuus työmarkkinoilla on kasvanut, kun yhteistoiminnan laatu on yhä vahvemmin sidoksissa työnantajan kokoon.
”Riippumattoman ja ennakoivan neuvonnan lakkauttaminen osuu erityisesti pienempiin työpaikkoihin, joissa työlainsäädännön osaaminen on jo valmiiksi usein heikompaa ja tarve viranomaisavulle lain noudattamisessa on suurin. Yhteistoiminta-asiamiehen olemassaolo on sekä työntekijöiden että työnantajien etu”, Kuljetusliitot toteavat.
Kuljetusliitot kritisoivat muiden palkansaajajärjestöjen tavoin viran lakkauttamisesta haettavia säästöjä. Arvioitu 80 000–150 000 euron vuotuinen säästö on niin vähäinen, että pienikin virhe siirtymävaiheen kustannusarvioissa voi syödä säästön kokonaan. Kun lisäksi huomioidaan lisääntyvien oikeusriitojen aiheuttama kustannuspaine oikeuslaitokselle, viran lakkauttaminen ei tosiasiallisesti tuo säästöjä valtiontalouteen.
Lausuntokierros hallituksen esityksen luonnoksesta koskien yhteistoiminta-asiamiehen viran lakkauttamista päättyi tällä viikolla. Kuljetusliitot antoivat lausuntonsa esitysluonnokseen. Esitysluonnos siirtyy nyt jatkovalmisteluun ja varsinainen esitys tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi.
Lue Kuljetusliittojen lausunto: Lausunto_VN_2025_20373_yt-asiamies_nettiversio.
Kaikki annetut lausunnot löydät täältä.
Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.
